Kirjoittaja: Riitta Säteri Parvekkeeni lattialla on puiset laatat – sellaista mallia, jossa rivi puurimoja on kiinnitetty muoviristikkoon. Laatat alkavat ilmeisesti olla jo elämänsä ehtoopuolella, sillä kuluneen kesän aikana ristikot alkoivat rapsahdella rikki ja puurimat pyörivät lattialla valtoimenaan. Nostan aina laatat talveksi pois partsilta, pesen ne ja laitan talvisäilöön odottamaan seuraavaa kevättä. Tässä välissä oli myös oiva hetki korjata laatat käyttökuntoon, sillä vaikka muoviristikko hajosi, puuosat ovat edelleen hyvässä kunnossa. Pikkuisen piti pähkiä ennen kuin keksin, miten laatat saa rempattua. Muoviristikon rämmäleet pois laatoista ja tilalle sopivan mittainen pätkä K-raudasta löytynyttä lattialistaa. Helppoa ku mikä! Lattialistan pätkät olivat valmiina, samoin kasa ruuveja ja pieni, näppärä ruuvinväännin. Sitten töihin, olohuoneen nurkkahan on kuin tehty pientä remppahommaa varten! Sain ruuvattua kaksi ruuvia ennen kuin ruuvinvääntimen akku simahti. Tälläsin sen yöksi lataukseen, mutta seuraavana päivänä se ei sitten inahtanutkaan. Kovan tutkimisen jälkeen tajusin ladanneeni sen väärällä, toisen ruuvinvääntimen laturilla, jossa oli potkua noin kolme kertaa enemmän kuin siinä oikeassa laturissa. Pieni, näppärä ruuvinvääntimeni heitti siis lopullisesti lusikan nurkkaan.
Seuraavana päivänä ajattelin, että nyt jos koskaan on aika saada laatat kasaan ja pois olkkarin nurkasta – ne kun eivät ole kovinkaan viehättävä sisustuselementti. Ja sitten ruuvinväännin lipsahti jotenkin omituisesti niin, että pala pyöri tyhjää ja samalla sen kulmat hioutuivat sileiksi. Pyöreällä palalla on vähän vaikea vääntää ruuveja, joten projekti jäi taas kesken. Ei muuta kuin ostamaan uusia ruuveja: ristipäitä, koska niihin löytyy useampikin pala siltä varalta, että tuhoan niitä entiseen tahtiin. Ja sitten taas hommiin. Pari viikkoa kestäneen turaamisen jälkeen kokosin partsilaatat uuteen uskoon noin tunnissa. Olen aina tiennyt, että minusta mitään remontti-Reiskaa saa tekemälläkään, mutta en olisi uskonut, että päädyn askartelemaan laattojen kanssa noin julmetun pitkään ja hartaasti. Olkkarini on näköjään vielä aika kaukana Strömsöstä :D
0 Comments
Leave a Reply. |
Kirjoittajat: Johanna ja Riitta
|