Kirjoittaja: Riitta Säteri Juhannus tuli ja meni ja päivät alkavat taas lyhentyä. Mutta se ei haittaa, sillä parvekepuutarhurin kesä kestää vielä pitkään! Olin etukäteen hiukan huolissani istutusten selviämisestä juhannuksen yli, sillä olin useamman päivän lorvailemassa mökillä. Mutta ilmeisesti näillä seuduilla ei ollut niin kovaa auringonpaahdetta, että kasvit olisivat tykänneet kyttyrää vedenpuutteen vuoksi. Kotiin palatessani vastassa oli nätti kukkaloisto ja vain muutama reissun aikana rupsahtanut orvokinkukka.
Ensimmäiset tomaatit ovat jo kypsyneet ja päätyneet maisteltaviksi. Tosin on pakko myöntää, että sain niiden kanssa hiukan etumatkaa, sillä raakileet olivat jo valmiina, kun ostin taimen torilta. Myös itse siemenestä kasvattamani tomaatit ovat venyneet hurjasti pituutta ja alkaneet kukkia komeasti! Tulee vahvasti sellainen onnellinen ”itte tein alusta asti” –fiilis :).
0 Comments
Kirjoittaja: Riitta Säteri Tiedättehän ne kesät, kun kaikki istutetut taimet ja kylvetyt siemenet kasvavat kohisten ja puutarhurin hommaksi jää käytännössä vain kättensä töiden ihaileminen? Omalla partsillani oli viime vuonna sellainen kesä. Tänä vuonna onkin sitten vuorossa kaikkea muuta. Ruusupapu ehti näyttää jo näin nätiltä, mutta se lysti loppui lyhyeen. Taimet kasvavat hyvin, ei siinä mitään. Mutta siemenestä kasvatetuista ei ole tullut mitään järkevää. Jopa jokavuotinen luottoköynnökseni ruusupapu päätti hankkia jonkinlaisen taudin tai önniäisiä, jotka ovat kurtistaneet hyvän alun saaneet lehdet ja varret aika ikävän näköisiksi. Olen nyhtänyt vahingoittuneita lehtiä pois, truutannut kukkaraidia perään ja toivonut parasta. Mutta nyt näyttää siltä, että peli on menetetty ja koko yritelmä menee uusiksi viikonloppuna. Mustasilmäsusannasta ei ole näkynyt häivähdystäkään mullan pinnalla. Samaan ruukkuun tungetut päivänsinen siemenet sentään tulivat pintaan ja kasvoivatkin muutaman sentin, mutta siihen se sitten jäi. Nyt ne näyttävät siltä kuin syksy olisi tullut ja olisi aika kuolla pois. Mustasilmäsusannan kato ei sinänsä ihmetytä, sillä sen kanssa en ole onnistunut ikinä (oli pakko kuitenkin kokeilla :D), mutta mikäs tuota päivänsineä nyt vaivaa? Vähän samanlainen ongelma on pinaatilla ja salaatilla. Molemmat tuuppasivat mullan pinnalle muutaman onnettoman haipulin, ja siinä kaikki. Uusintakylvö odottaa siis niitäkin. Yritän olla mököttämättä, vaikka pari vuotta sitten tähän aikaan olen jo onnellisena hakenut pastapinaatit parvekkeelta. Pitää ehkä varmuuden vuoksi käydä ostamassa ihan pränikät siemenet, sillä nuo ensimmäisinä multaan päätyneet olivat jo pari vuotta vanhoja. Mutta on partsilla paljon hyvääkin, sillä kukat, tomaatit ja paprikat kasvavat hienosti! Toinen ostetuista tomaatintaimista on jo taikonut kukkien tilalle muutaman tomaatinraakileen, joista pari jo punertaa aavistuksen verran :). Myös mattimyöhäisinä kylvetyt sungold-tomaatit ovat ikkunalaudalla kasvaneet niin isoiksi, että nekin pääsevät pian parvekkeelle. Minä kun luulin, ettei niistä ikinä tule yhtään mitään, kun kasvuvauhti on niin hidas. Ihan vielä ei ole hajuakaan, mihin saan ne mahtumaan, mutta eiköhän partsilta löydy vielä joku kolo niille :).
Kirjoittaja: Riitta Säteri Kesäkuun alun sää on ollut kyllä pirullinen. Ensin hellettä, sitten vahva hallavaroitus ja päälle niin ärhäkkä tuuli, että parvekepuutarhan hennoimmat varret heiluivat miten sattuu. Joo, tiesinhän minä, että oli vähän uhkarohkeaa kukittaa parveke niin ajoissa, mutta en vaan voinut vastustaa kiusausta.
Kirjoittaja: Riitta Säteri Suurin osa parvekkeeni kasveista istuu nyt tyytyväisinä mullissaan ja nyt pitäisi sitten rauhassa nauttia istutustöiden tuloksista. Myönnän kyllä, että kovasti vieläkin kutkuttaisi päästä pemmastamaan mullassa lisää - on vähän sellainen semihaikea ”mitä mä sitten istuttaisin” –fiilis. Yritän kuitenkin pysyä poissa taimikaupoilta ellei joku nykyisistä parvekeasukeistani päätä kuukahtaa ja tehdä tilaa uusille tyypeille. Sivumennen sanoen: tähtisilmäni eivät näytä olevan ihan täydessä edustuskunnossa :D Tässä vaiheessa partsilla on kyllä paljon kivaa seurattavaa! Itse siemenestä kasvattamani tomaatintaimet ovat tukevoituneet hurjasti ja odottelen innolla, josko niihin pian ilmestyisi ekat kukat. Torilta ostetuissa tomaateissa ja paprikoissa oli jo valmiina hedelmiä, jotka varmaankin tällä säällä alkavat pian punertaa. Viikko pari sitten multiin tuupatuista ruusupavuista pisimmät ovat jo parikymmensenttisiä. Ne kasvavat päivän aikana oikeasti niin paljon, että sen huomaa! Hyasinttipavuillekin virittelin jo tukilangat, joita pitkin ne pääsevät kivasti kiipeilemään. Myös päivänsini on lykännyt muutamia alkuja mullan pinnalle ja pinaatista ja lehtisalaatistakin näkyy jo ensimmäisiä hentoja haituvia. Päivänsinen kanssa samaan astiaan päätynyt mustasilmäsusanna sen sijaan harkitsee vielä. En ole tainnut aikaisemmin edes yrittää kasvattaa sitä, joten en tiedä, onko se vain hidas itämään. Myöskään kaiteeseen sidotuissa lasipurkeissa ei näy vielä aavistustakaan tuoksuherneen aluista. Yritän kovasti olla ronkkimatta multaa, jotta näkisin, onko siellä mitään elämää havaittavissa :D. Ja kyllä, tiedän varsin hyvin, että näiden asioiden seuraaminen on suurimmalle osalle yhtä kiinnostavaa kuin jos tuijottaisi ruohon kasvamista :D. Minä sen sijaan olen niin vinksahtanut, että laukkaan heti aamulla teemukini kanssa parvekkeelle katsomaan, mitä siellä on tapahtunut illan jälkeen :D
|
Kirjoittajat: Johanna ja Riitta
|