Kirjoittaja: Riitta Säteri Tähän aikaan vuodesta parhaat viikonloput ovat niitä, kun ehtii rauhassa viherpeukaloida kyynärpäitä myöten mullassa. Viime viikonlopun aikana muun muassa istuttelin uudelleen viherkasvejani, päivitin parvekkeeni istutussuunnitelmaa ja värkkäilin tomaatintaimieni kanssa.
Noita isompia taimia pyörittelin aika paljon viikonloppuna, kun yritin miettiä, mitä tekisin niille. Ne kun ovat jo sen kokoisia, että isommille ruukuille olisi tarvista. Niinpä sitten pyörin ne isommat ruukut kainalossa ympäriinsä ja yritin miettiä, minne laittaisin ne, sillä ikkunalaudalle taimet eivät enää mahtuisi niiden kanssa. Jotenkin nämä nelisenkymmentä viherkasviani vievät tilaa taimikasvatukselta. Lopulta siirsin isompiin multiin vain ne taimet, jotka jäävät minulle. Suurin osa taimista on joka tapauksessa lähdössä kahden viikon sisällä uusiin koteihinsa, joissa on tilaa vaikka millaisille ruukuille. Nyt sitten jännätään, ehtiikö ikkunalaudalla tulla ahdasta ennen kuin taimille tulee lähtö :D.
0 Comments
Kirjoittaja: Johanna
Istuimet täyttyivät kuulijoista, kun Onnistu parvekeviljelyssä -esitelmä oli alkamassa. Odotin näkeväni kauniita hyötykasviparvekekuvia, mutta jotenkin otsikko ja esitelmä eivät tällä kertaa kohdanneet. Pelargoneista innostuneena Erilaisista pelargonioista saisi jo yksistään parvekkeelle näyttävän kokonaisuuden. Tuoksujensa lisäksi kokoja, lehtien muotoja ja värejä, samoin kuin kukkia on niin suuri määrä, ettei laskemaan kykene. Pelargonioissa viehättää myös niiden helppohoitoisuus. Ne menestyvät lähes missä valossa tahansa ja selviää vähällä kastelulla. Pelargonit voi lisäksi talvehdittaa vaikka huoneenlämmössä. Yrtit tekivät kauppansa Omenapuu parvekkeelle Yhden mielenkiintoisimmista keskusteluista kävimme Hirvensalmen Taimiston Teppo Kaarniemen kanssa. Olisiko parvekkeella mahdollista kasvattaa omenoita? Omenapuu vaatii hedelmää tuottaakseen eri lajin kukkien ristikkäispölytyksen, joka ei onnistu pelkällä pumpulitupolla, kuten esim. tomaateissa. Kuulin kuitenkin, että varttamalla toisen lajin runkopuuhun pölytyskin onnistuisi. Sain kuulla erilaisista kääpiölajeista ja runko-omenapuista, joista voisi kehittää varttamalla ihan oman parvekeomenapuun. Pihapiirimessuilta löytyneitä muita ihanuuksia Kirjoittaja: Riitta Säteri ”Kumppanuuskasvit” on kiva termi. Sitä käytetään, kun puhutaan kasveista (yleensä hyötykasveista), jotka toimivat hyvin vierekkäin tai samaan ruukkuun istutettuna. Käytännössä ne parantavat toistensa kasvua ja satoa esimerkiksi häätämällä tuholaisöttiäisiä. Jos aiot istuttaa parvekkeellesi useamman kuin yhden (hyöty)kasvin, kannattaa käyttää hetki aikaa parinmuodostukselle. Omassa parvekefilosofiassani parinmuodostukselle on kolme syytä – ja vain ensimmäinen niistä perustuu jollain tavalla järkeen :) Syy numero yksi on juurikin kumppanuus. Olen kuuliaisesti asettanut tomaatit ja basilikan vierekkäin, koska basilikan pitäisi suojata tomsuja tuholaisilta ja taudeilta. Olen ahtanut samaan kaukaloon salaatit ja samettikukat, koska öttiäiset kuulemma karttavat samettikukkien vahvaa tuoksua. Parhaimmillaan rehut muuten hoitavat tuon kumppanuushomman ihan itsekseen! Esimerkiksi viime kesänä sain ottaa paprikasta tukikepit pois, koska kurkku piteli sitä hienosti pystyssä :) Syy numero kaksi on itsestään selvä: kasvit näyttävät kivalta yhdessä. Esimerkiksi isoon lattiaruukkuun saa rakennettuja hienoja asetelmia, kun istuttaa kimppaan eri tavalla kasvavia ja erikorkuisia kukkia. Tai sitten täsmää kukkien värit niin, että ne joko sointuvat kauniisti yhteen tai vastaväreinä korostavat toisiaan. Oma kestosuosikkini on keltaisen, valkoisen ja sinisen eri sävyjen yhdistäminen – kovinkaan paljon muita värejä partsillani ei sitten olekaan. Kolmannen syyn taustalla ovat käytännön syyt: koska muualla ei ole tilaa, samaan ruukkuun tuupataan useampi kukka. Tämän onnistuminen tietysti edellyttää sitä, että rehut pysyttelevät arvioiduissa korkeuksissaan eivätkä lähde kiilaamaan pituus- tai leveyskasvussa muiden ohi. Istutin pari vuotta sitten pari eriväristä petuniaa samaan, isoon ruukkuun, ja toinen niistä pilasi koko asetelman kasvuspurtillaan. Se jyräsi suloisen, tummanvioletin kaverinsa alleen, vaihtoi lennosta väriä (katsokaa vaikka kuvia!) ja oli lopulta niin julmetun leveä, ettei vieressä olevilla tuoleilla mahtunut kunnolla istumaan. Hiukan epäkäytännöllistä, mutta olihan se upea!
Kirjoittaja: Johanna Tampereen Supermessujen puutarhamessut 2016 tarjosivat tänäkin vuonna mielenkiintoisia tapaamisia ja hyviä ideoita - muutamia parvekkeillekin. Osastoilla tapaamieni ihmisten kanssa oli todella hauska jutella ja vaihtaa ajatuksia. Puutarhamessujen pääpaino oli, kuten Turussa ja Helsingissäkin aiemmin, jälleen pihoissa ruohonleikkureineen, huvimajoineen ja suurine porealtaineen. Ymmärrän, että puutarha mielletään pihaksi, mutta meillä parvekeharrastajillakin on puutarhamme, johon kaipaamme uusia ideoita. Odotan innolla, kuka keväisistä messujen järjestäjistä tulevaisuudessa ensimmäisenä huomioi näyttävästi meidät 1,2 miljoonaa parvekkeen omistajaa. Muutaman mielenkiintoisen helmen sain parvekkeellekin Tampereelta poimittua tarkempaan esittelyyn. Kierrätettyjä ideoita
Tiedättekö tunteen käsilaukusta, kengistä jne. Ei tule enää pidettyä, mutta ei raattisi roskiinkaan heittää. Täytä vanhat käsilaukut parvekkeelle kasvatusastioiksi vaikka yrteille. Farkkujen yläosasta ja kengistä saa myös hauskat kasvatusastiat. 3 mielenkiintoista kasvia Kärhöt
Sieni- ja kolayrtti
Tuotteitakin löytyi parvekkeelle
Kirjoittaja: Riitta Säteri Kaikilla parvekepuutarhureilla on omia kikkakolmosia, jotka helpottavat viherpeukalointia jollain tavalla. Tässä kolme omaa suosikkiani teillekin avuksi :). Vinkki 1: Vessapaperirullista koti taimille Luulin olevani hirmuisen fiksu, kun tänä keväänä keksin tehdä tomaatinsiemenille pienen kasvihuoneen viinirypälelaatikosta. Ja olihan se hyvä idea, mutta Parveke.fi-sivuston perustaja Johanna tarjosi vielä paremman: kun siemenet istuttaa toisesta päästä litistettyihin vessapaperirulliin, pikkuiset taimet voi siirtää rullineen isompaan ruukkuun. Niin ei tarvitse hypistellä taimien hentoisia varsia, vaan ne pysyvät ehjinä rullan sisällä. Rulla sitten aikanaan maatuu taimen ympäriltä. Itse ladoin vessapaperirullat viinirypälelaatikkoon, lusikoin niihin multaa (vähän kuin olisin täyttänyt tosi isoja canneloneja :D) ja nakkasin tomaatinsiemenet perään. Vessapaperirullia ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa kauniiksi, mutta esteettisyydessä hävittiin jo sen viinirypälelaatikon kohdalla.
Lannoitekasa kannattaa laittaa melko syvälle eikä ihan taimen juurten kohdalle. Esimerkiksi yhdelle tomaatintaimelle tarjoillaan parin desin verran kakkaa, ja kurkulle parin kolmen desin verran. Aivan varmasti testaan tätä kesällä! Veteen sekoitettavien lannoitteiden kanssa puljaaminen on vähän uuvuttavaa, kun kasteltavaa on niin paljon, enkä viitsi ilahduttaa naapureita ripottelemalla kanankakkaa mullan päälle. Piirsin muuten tuon kuvan ihan itse eli ei kannata syyttää Kirsiä :D! Vinkki 3: Rautalanka on uusi jeesusteippi Jotta kaikki vinkit eivät olisi niin vessa-aiheisia, väännetään vähän juttua rautalangasta! Se on nimittäin oivaa tavaraa kaikille oman elämänsä MacGyvereille. Itse rakentelin siitä viime kesänä jos jonkinlaisia viritelmiä köynnösten tueksi, kun varsinainen tukiristikko loppui kesken. Esimerkiksi ruusupavun lonkerot kapusivat nätisti rautalankaa pitkin kohti katonrajaa. Harmi, etten huomannut ottaa siitä kuvaa! Tänä kesänä ajattelin kokeilla, josko päivänsinelle saisi muotoiltua vaikkapa sydämen tai ympyrän muotoisen rautalankatuen. Tai ehkä pienen kaariportin! Tämä kaunis kuva päivänsinestä on napattu Koivikon yrttitilan sivuilta. Millaisia vinkkejä sinulla on? Kerro ne meillekin! Kirjoittaja: Riitta Säteri
Ostan aina suurimman osan taimista valmiina. Tänä vuonna kuitenkin kasvatin itse siemenestä taimia, jotka aikanaan tekevät päärynänmuotoisia, keltaisia pikkutomaatteja. Ja koska olen ahne, kylvin eilen vielä muutaman Sungoldin. Taimet saivat alkunsa ikkunalaudalla pikkuisessa kasvihuoneessa – toisin sanoen muovisessa viinirypälelaatikossa, jonka kannessa on jo ilmareiätkin kätevästi valmiina. Ensimmäisiä sirkkalehtiä ei tarvinnut odotella kauan. Sitten muutin taimet isompiin ruukkuihin sievästi pareittain. Varovainen ote lehdestä (ei siis varresta, joka napsahtaa poikki suunnilleen jo ajatuksen voimasta!) ja kevyt koukkaus pikkulusikalla, ja pieni taimi irtoaa nätisti istutusmullasta. Uuteen ruukkuun taimi kannattaa upottaa melkein lehtiään myöten multaan.
Kirjoittaja: Riitta Säteri Kevät on parvekeharrastajalle vähän samanlaista aikaa kuin joulunodotus on lapselle: innostunutta odotusta ja malttamatonta kihinää, ja koko ajan olisi hirveä hinku ottaa pientä varaslähtöä.
Kirjoittaja: Johanna Sunnuntaiaamuna olin jo varhain hereillä innostuneena vuoden ensimmäisistä puutarhamessuista. Matka Helsingistä Turkuun alkoi jo aamuvarhaisella, että olisin heti ovien avauduttua klo 10 paikalla. Joka vuosi on hauska nähdä, mitä kasveja tai koristevaihtoehtoja on tarjolla, keskustella tuttujen ja tuntemattomien kanssa vaihtaen kokemuksia ja oppien aina jotain uutta. Kysyä asiantuntijoilta kasvatusohjeita ja vinkkejä parvekkeelle. Rentoa kiertelyä tunnelmasta nauttien, voisiko paremmin sunnuntaipäivää viettää. Muutamia muitakin herkullisia yksityiskohtia tuli messuilta poimittua. Osa vain kameraan ja muistoihin, mutta jotain tarttui mukaan myös kotiin asti tuotavaksi. Istutusastia kertoo kastelutarpeesta
Taikahiekkaa parvekeleikkeihin
Kasvattaisiko baby pinaattia?
Baby-pinaatti maistui tuoreena niin hyvältä, että pakkohan sitä on parvekkeellakin kokeilla tänä kesänä. Syötävä verenpisara ja muita erikoisuuksia Hoito-ohjeeksi sain istuttaa sen noin 15 cm:n ruukkuun. Lannoita miedolla kastelulannoitteella muutaman viikon päästä istutuksesta ja pidä kasvualusta tasaisen kosteana. Loppukesästä pienistä vaaleanpunaisista kukista muodostuu syötäviä, mustikkaa muistuttavia marjoja. Toivottavasti saan kesällä kuvan kukkivasta ja marjovastakin verenpisarastani;) Entäs me parvekeharrastajat?
|
Kirjoittajat: Johanna ja Riitta
|