(Käsi ylös, jos lauloit otsikon Tero ”Mamba” Vaaran äänellä ja nyt kiroilet upouutta korvamatoasi :D) Kirjoittaja: Riitta Säteri Tähän aikaan vuodesta syksy alkaa väkisinkin pukata päälle, vaikka kuinka tahtoisi vielä pitää kaksin käsin kiinni kesästä. Aurinko paistaa edelleen, mutta se ei enää lämmitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Illat ovat pehmeän hämäriä ja antavat tilaisuuden fiilistellä erilaisten lyhtyjen ja valojen loimussa – ilman niitä parvekkeella ei enää näe iltaisin lukea. Viileinä aamuina ilma tuoksuukin jo syksyltä. Kesäkukkamainokset ovat kadonneet ja niiden tilalle on tullut röykkiöittäin krysanteemeja, hopealankoja, erilaisia havuja ja syklaameja. Ne ovat valtavan kauniita, mutta auttamattoman syksyisiä. Minä ja partsini kuitenkin kieltäydymme ottamasta syksyä vastaan ihan vielä. Petuniat, samettikukat ja lobeliat rehottavat kuin viimeistä päivää ja ruusupapu venyttelee iloisesti kohti kerrostalon kattoa. Se on kesähuuruissaan jyrännyt alleen jo toisen marketan, heliotroopin ja puolet päivänsinestä, ja on nyt hyvää vauhtia lähentelemässä lobelioita.
2 Comments
Kristina
22/8/2017 19:08:45
Onpa lohdullista kuulla, ettei sielläkään ole vielä kypsiä tomaatteja, ja uusia kukkia pukkaa vaan! ;) Ruusupapu ei ole noin pitkä ja komea, mutta kasvu jatkuu... Voitais hyvin ottaa uusi kesäkierros täälläkin, hieman enemmällä auringolla ja lämpimämmillä päivillä, kiitos. :)
Reply
Riitta
1/9/2017 13:51:52
Musta vähän tuntuu, ettei tomaatit ehdi enää kypsyä ennen yöpakkasia :D Että kyllä kiitos, mäkin olen valmis aloittamaan kesän alusta!
Reply
Leave a Reply. |
Kirjoittajat: Johanna ja Riitta
|